Harhaluulo 1: Asiakaslehti on tehokas viestinnän väline.
Kukkua. Asiakaslehtiä selataan vain lääkäriä / junaa / oikeuden päätöstä odotellessa, ja silloinkin ajatukset ovat jossain aivan muualla. Testaa vaikka: mene kysymään keneltä tahansa ihmiseltä, mitä hän muistaa juuri pläräämästään asiakaslehdestä. Todennäköisesti hänellä ei ole haisuakaan, mitä hän on minuutti sitten lukenut.
Harhaluulo 2: Asiakaslehti lisää kauppoja ja asiakkaiden uskollisuutta.
Pötyä. Kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, paljonko asiakaslehti saa aikaan kauppoja. Lukijatutkimuksiin ei voi luottaa, koska asiakkaat kaunistelevat tai arvioivat väärin lehden vaikutusta ostamiseensa.
Harhaluulo 3: Asiakaslehti parantaa yrityksen imagoa.
Katin kontit. Onko muka VR:n imago hyvä, vaikka sillä on Matkaan-lehti? Tai muistatko, kuka on Fennian tai Vattenfallin asiakaslehden päätoimittaja? Muistatko edes lehden nimeä? Ylimääräinen puita kuluttava paperipruju ei tee minkään valtakunnan vaikutusta asiakkaaseen. Sitä paitsi, jos kaikilla puljuilla on asiakaslehti, kukaan ei erotu massasta.
Harhaluulo 4: Asiakaslehti on halpa tapa tavoittaa massat.
Kissan viikset. Vaikka lehti jaettaisiin joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, sitä ei todennäköisesti lueta. Moni heittää asiakaslehden siltä seisomalta paperinkeräykseen, koska yksipuolinen tieto ei kiinnosta, lehti on laaduton tai lukemiseen ei ole aikaa. Jos asiakaslehden kustannukset jaettaisiin oikeiden eikä näennäisten kontaktien määrällä, tulos voisi olla hätkähdyttävän surkea.
Bonuksena kehitysehdotus:
Pidä mieluummin yllä laadukasta verkkosivustoa, jossa on monipuolisia artikkeleita toimialaltasi, usein päivittyvä blogi, kunnolliset haku- ja keskustelutoiminnot sekä yrityksesi vanhojen tuotteiden kauppapaikka. Säästät luontoa ja asiakkaasi aikaa. Lisäksi tiedon helppo löytyminen koukuttaa asiakasta ja saa myös hakukoneet suosimaan sinua.
« Reklamaation vastaanottajan huoneentaulu | Vaarallinen budjetti »Karthago on hävitettävä, ja asiakaslehdet myös.
Tiedän yhden yrityksen, jonka ainoa markkinointiväline oli pitkän aikaa juuri asiakaslehti. Sisältönä oli juttuja asiakasyrityksestä. Kauppa tuli pääasiassa myyntikäynneistä, kuulemma 50% teholla, ja siinä yhteydessä asiakaslehteä jaettiin. Jotkin asiakkaat kiittelivät, että tämä lehti on tuonut kauppaa myös heille.
Kiitos kommentista! Poikkeuksia on ilman muuta. Toinen poikkeus on Pirkka, jonka niksit ovat jo klassikoita.
Osa kuluttajistahan on Plussa-kortin haltijoita vain siksi, että saisivat Pirkan kotiinsa. (Tosin en tiedä, kasvattaako Kesko myyntiään tässä kohderyhmässä, van lisääkö vain tunnettuuttaan.)
Pääsääntöisesti asiakaslehdet ovat kuitenkin ahterista. Meille tulee niitä kymmenkunta, ja kaikki lentävät paperinkeräykseen. Nykyaikana verkkoportaali olisi paljon halvempi, luontoystävällisempi ja tehokkaampi ratkaisu.
Kraft&Kulturin ekorhöilevä lehti erottuu massasta. Vaimo kehuu sitä vuolaasti joka kerta.
Taitaa tässäkin lajissa merkitä eniten se, kuinka sen tekee.
Yrityksia kiehtoo, tai siis päättäviä ihmisiä niissä yrityksissä, asiakaslehdissä luultavasti se, että kyse on konkreettisesta materiaalista. Tulee tunne, että on tehnytkin jotakin, kun on lehti kädessä. Nettisivut vain ovat siellä jossakin.
Toisaalta sekin ajatus miellyttää, että asiakas edes NÄKEE sen lehden joskus, kun se postin mukana tulee. Nettisivulle hän ei ehkä päädy koskaan. Mikä on tietysti täysin yrityksen oma vika.
Kyllä hyviä asiakaslehtiä piisaa. Itse luen esim. jo mainittua Huilia, jota kirjoittajana avustan. Saan lehdestä vinkkejä, miten voin elää ekologisemmin. Lehti on hyvin erikoinen asiakaslehti, koska se ei rummuta kustantajansa bisnessanomaa.
Eniten käytän aikaa sellaisiin asiakaslehtiin, jotka auttavat oman työni tekemisessä. Luen mm. Aalto Executive Educationin Profile-lehteä. Sen aiheet polveilevat ammatillisen ja organisaatioiden kehittämisen maastossa.
Ottaisit ensin faktat selville.
a) Pirkka jaetaan joka kotiin
b) lukijatutkimusten perusteella asiakaslehdet ovat Suomen luetuimpia
c) blogeja ja nettisivuja on hankala käyttää sähköttömän mökin huussissa.
Mikään media ei ole lähtökohtaisesti huono, mutta kaikkia medioita on mahdollista käyttää huonosti.
Kiitos kommenteista!
Katja, toki on olemassa hyviä lehtiä, mutta ne ovat usein pienen kohderyhmän marginaalijulkaisuja. Koska niiden painosmäärä on pieni, ne ovat onneksi myös ekologisempia. Sen sijaan Postin, Vattenfallin tai muiden suurfirmojen “yleisasiakaslehdet” ovat pahinta mahdollista tuubaa.
SSSS, jos Pirkka jaetaan joka kotiin, niin sitten edes se ei ole esimerkki hyvästä asiakaslehdestä. Hyvien asiakaslehtien määrä pieneni juuri yhdellä. Lukijatutkimuksiin ei muuten kannata luottaa. Ihmiset kaunistelevat vastauksiaan, muistavat väärin ja arvioivat pieleen. Tästä lukijatutkimuksien virheellisyydestä on useita tehty *oikeita* tutkimuksia. Mitä tulee mökin puuhuussiin, niin tilanne on aika marginaalinen. Suosittelen asiakaslehden tilalle a) älykännykkää b) Hesarin Kuukausiliitettä.
Jiikoo, ilman muuta kaikkia kanavia voi käyttää hyvin tai huonosti, mutta asiakaslehdissä on todennäköisempää käyttää kanavaa huonosti. Lehtiin uppoaa valtavasti enemmän rahaa kuin mitä niiden kautta tulee.
Miksi juuri asiakaslehdessä todennäköisyys huonosti käyttämiseen on suurempi kuin muissa medioissa?
Jos on niin, että pienet lehdet ovat yleensä parempia, niin on aikamoista suoristamista jos muutaman epäonnistuneen suuren asiakaslehden perusteella koko media teilataan…
Se on kyllä totta että Pirkan,Osuuspankin(paitsi ehkä hippo-lehti)Itellan tapaan tehdyt asiakalehdet lienevät aika toimimattomia.
On oikeastaan aika turhaa yleensäkään miettiä mikä ei toimi, vaan sitä mikä toimii.
Seuraava postaus voisi ollakkin: “Näin käytän asiakaslehteä oikein”
Olen samaa mieltä Katleenan kanssa siitä, että asiakaslehdistä suurin osa on melkoisen turhaa investointia. Itse en lue kuin Finnarin lehtiä koneessa (mutta en edes muista niiden nimiä!), jos mukaan ei ole sattunut mitään muuta luettavaa. Koneessa kun ei voi edes surffata netissä.
Olen ollut mukana tekemässäkin joitakin b-t-b-lehtiä, ja usein on tullut tunne, että lehti tehdään koska “se kuuluu tehdä tietyin väliajoin” ja “on kiva kun voi ojentaa tai postittaa jotain asiakkaalle”. Ja se on jotain konkreettista, kuten Jukka sanoikin yllä.
Oma nuiva suhtautumiseni voi johtua siitäkin, etten pysty ottamaan asiakaslehtien juttuja tosissani. Ne on kirjoitettu “puolueellisesti” yrityksen omasta näkökulmasta; paljon mieluummin lukisin aiheesta vaikkapa naistenlehdestä, hieman eri vinkkelistä kirjoitettuna.
Suurin osa lehdistä lentää meilläkin lukemattomina paperinkeräykseen. Hesarin ohella ne ovatkin suurin läjä, jota meille tulee kotiin kannettuna.
Olisikohan parempi, jos asiakaslehtiäkin mietittäisiin paremmin eri asiakasryhmille sopiviksi? Luettaisiinkohan niitä paremmin, jos niitä tehtäisiin paremmin teemoittain tai asiakassegmenteittäin?
Liisa kirjoitti:
“Oma nuiva suhtautumiseni voi johtua siitäkin, etten pysty ottamaan asiakaslehtien juttuja tosissani. Ne on kirjoitettu “puolueellisesti” yrityksen omasta näkökulmasta; paljon mieluummin lukisin aiheesta vaikkapa naistenlehdestä, hieman eri vinkkelistä kirjoitettuna.”
Minusta asiakaslehdissä on hienoa juuri se, että tiedän niiden olevan tavallaan puolueellisia. Eihän esim. naistenlehtien jutut ole yleensä riippumattomia, vaan aika paljon siellä taustalla vaikuttaa se, kuinka paljon mainosrahaa ja tuotepuffausta firmat tekevät.
Mutta Katleenan tekstin kanssa olen monin kohdin samaa mieltä. Useat “perusasiakasläpyskät” ovat tylsää ja turhaa.
(Disclaimer: kirjoitan itse asiakaslehtiin, mutta myös firmojen nettisivuille ja välillä esim. blogeihin, tietysti freekirjoittajan palkkioita vastaan)
Ja Hesarin kuukausiliitteenkin nykytasosta voi olla montaa mieltä.
Tulokset riippuu myös siitä, miten lukijatutkimus on toteutettu.
Jos siinä asiakaslehden keskisivulla on pieni kysely. Niin eiköhän niiltä jotka asiakaslehteä eivät lue, tai lukevat selaamlla, jää koko kysely huomaamatta.
Kun taas niillä jotka sen lukevat kannesta kanteen, ja pitävät hyvänä lehtenä, huomaavat kyselyn, sekä haluavat tukea lehteä täyttämällä kyselyn.
Komppaan JiiKoota: Kaikkia medioita voi käyttää huonosti.
Asiakaslehden ympäristövaikutus on sama kuin kaikille printti-julkaisuille. Huomaavainen markkinoija antaa toki kohderyhmälle mahdollisuuden olla vastaanottamatta lehteä ja välttyy näin hukkapostilta.
Näkisin oikein tehdyn asiakaslehden tuottavan niin paljon lisäarvoa, että lukija olisi valmis maksamaan siitä. Samaa sisältöä voidaan toki käyttää verkossa verkon edellytyksillä ja sen ominaisuuksia hyväksikäyttäen.