Olen puhunut välillä palavastikin sähköpostimarkkinoinnista. Välillä olen itse mokaillut sähköpostin kanssa rajustikin. Näiden kokemusten pohjalta olen ollut vahvasti sitä mieltä, että mainospostin lähettäminen ilman vastaanottajan lupaa on kolossaalinen virhe. Olenko väärässä?
Olemme Pasin kanssa ihmetelleet jo jonkin aikaa erään tiedotepalvelun sähköposteja. Emme ole ihmetelleet sitä, että viestejä tulee. Heiltä tuli aikanaan oikein sähköpostia siitä, että ovat keränneet mielenkiintoisten blogien pitäjien osoitteita.
Sen sijaan olemme ihmetelleet sitä, että vaikka viestin lopussa annetaan mahdollisuus listalta poistumiseen, kumpikaan meistä ei ole sitä tehnyt.
Listalta tulee epäsäännöllisesti yritysten tiedotteita uusista tuotteista tai palveluista, konsepteista tai tapahtumista. Joidenkin tiedotteiden otsikon olen lukenut sanasta sanaan jostakin oikeasta tiedotusvälineestä, eli samat tekstit päätyvät myös toimittajille.
Viestejä tulee – ainakin toistaiseksi – sen verran harvakseltaan, että niiden määrä ei herätä ärtymystä. Viime aikoina tahti on kuitenkin näyttänyt kiihtyvän, joten tuo tilanne voi muuttua piankin.
Viestien vähyys ei silti riitä syyksi olla poistumatta listalta. Vähemmästäkin sitä on silmät vihaa leimuten ja tasajalkaa hyppien tullut klikkailtua itsensä pois joltakin listalta. (Ainahan se poistuminen ei tosin edes onnistu.)
Pikaisen analyysin jälkeen todennäköiseksi syyksi viestien sietämiseen paljastui ikiaikainen tekijä: sisältö. Viestit ovat asiallisen oloisia tiedotteita, joissa on oikeaa asiaa. Tämä ei toki tarkoita sitä, että olisin lukenut kaikkia viestejä.
Itse asiassa en ole tainnut lukea läpi ainoatakaan vuoden aikana tulleista 31 postista.
Tämän kokemuksen pohjalta olen siis valmis lieventämään ehdotonta luvattoman postin lähettämiskieltoani. Etenkin toisille yrityksille tuotteita tai palveluita myyvä firma voisi kenties käyttää massasähköpostia yksinkertaisesti näin:
Kirjoita alaasi liittyvä ja hyödyllistä sisältöä pursuava teksti, ja lähetä se sellaisenaan asiakasehdokasjoukollesi. Älä kikkaile kuvien tai grafiikoiden kanssa, vaan lähetä pelkkä tekstipohjainen viesti. Pidä palstan leveys maksimissaan 50 merkissä.
Toista tämä kerran kuukaudessa, mutta muista kuitenkin antaa vastaanottajille mahdollisuus poistua listaltasi. Jos poistujia on paljon, sisältösi on huonoa: Tuota parempaa.
Älä laita artikkeleihin myyntitekstiä, vaan pelkkä linkki viestin loppuun. Linkin takaa paljastuvat nettisivusi, joilta löytyy tietenkin lisää hyödyllistä tietoa aiheesta.
Käytin kolmen edellisen kappaleen pohjustuksessa konditionaalia, koska en uskalla sanoa mitään taktiikan toimivuudesta. Ehkä kokeilemme sitä itsekin. Joka tapauksessa alan vähitellen kallistua sille kannalle, että olen käyttänyt spämmi-sanaa turhan kärkkäästi.
Voisiko vastaanottaja sittenkin pitää siitä, että saa hyödyllistä sähköpostia pyytämättä ja yllätyksenä?
PS. Se sen sijaan ON mautonta sähköpostimarkkinointia, jossa lähettäjän nimeksi kirjoitetaan vaikkapa Jenni Vartiainen tai Elisa.
« Kanta-asiakkuuden sielunelämä | Ei ole tekstin voittanutta »
Mä olen ajatellut niin, että jos joku on antanut minulle s-postiosoitteensa esimerkiksi tilaamalla oppaan tms, niin voin s-postia lähetellä.
Ei kuitenkaan mitään typeriä pelkkiä tarjouksia.
Ei siis s-postia “kylmille” asiakkaille.Tuntuu jotenkin turhalta.