Näin minä tekisin, jos juuri nyt, lumimassojen ahdistaessa olisin moottoripyöräkauppias ja hallissani olisi vielä myytäviä pyöriä.

Valitsisin laivastostani yhden pyörän, ja ottaisin yhteyttä sen aikaisempaan omistajaan tai omistajiin. Pyytäisin heitä kertomaan, missä kaikkialla he juuri tuolla kyseisellä kulkupelillä aikanaan kävivät ja millaisia kommelluksia matkan varrella sattui.

Mistä he pyörän ostivat, miksi valitsivat juuri sen yksilön, kuka julkkis joskus yritti ostaa juuri sen pyörän Rönnin lavan parkkipaikalla, missä elokuvassa pyörä on vilahtanut? Lisäksi pyytäisin lähettämään vanhoja valokuvia, joissa pyörä näkyy.

Näistä koostaisin tarinan, jota ryydittäisin tuoreilla valokuvilla pyörästä nykykunnossaan. Kertoisin tarinassa myös sen, millaisia korjauksia ja huoltoja pyörään on tehty sen ollessa minun varastossani.

Tarinan laittaisin nettisivuilleni ja lähettäisin kaikille kontakteilleni, ystäville, tutuille, Facebook-tykkääjille, vanhoille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille linkin tarinaan.

Tämän jälkeen valitsisin seuraavan pyörän ja tekisin täsmälleen saman. Tuottaisin uuden tarinan joka viikko tai kahden viikon välein. Yhdessäkään viestissä en puhuisi siitä, paljonko pyörä maksaa. Keskittyisin vain tarinaan.

Silloin tällöin, kun kuvamateriaalia olisi jostakin pyörästä oikein paljon, tekisin myös videokoosteen kuvista.

Näin minä tekisin, jos juuri nyt, lumimassojen ahdistaessa olisin moottoripyöräkauppias ja hallissani olisi vielä myytäviä pyöriä. Mitä sinä tekisit?