Jokainen yritys unelmoi löytävänsä hittituotteen, joka suorastaan lennähtää varastosta suoraan asiakkaalle. Haaveissa on myös usein maksimaalinen tulos minimaalisen pienellä riskillä ja vielä pienemmällä panostuksella markkinointiin tai mainontaan. Katteista ei toivon mukaan tarvitsisi myöskään höylätä siivua yhdellekään välikädelle.

Useimmat tavoittelevat elokuvista tuttua yhdessä yössä ryysyistä rikkauksiin -tarinaa. Harva onnistuu.

Maailma on täynnä hyviä tuotteita, keksintöjä ja ideoita, joista valtaosa ei prototyyppiä tai norttiaskin kylkeä pidemmälle päädy. Jokaisen idean löytäneen mielestä ne ovat tietysti aina niitä maailmanluokan juttuja, mutta jälleenmyyjät tai loppukäyttäjät eivät vain tajunneet sen suuruutta.

Tarina menee usein seuraavalla tavalla.

Nyt keksin loistavan tuotteen. Piirtelin siitä mallin paperin nurkkaan ja kyselin vähän kavereilta mielipiteitä. Saunaillassa kaikki taputtelivat selkään ja sanoivat ostavansa tuotteen heti, kunhan saan sen myyntiin. Hintatiedusteluun kaverit vakuuttelivat, että pulittaisivat helposti satkun moisesta aparaatista.

Kun kaikki näytti hyvältä, tehtiin proto ja lähdettiin esittelemään sitä paikalliseen jälleenmyyntiliikkeeseen. Vastaanotto oli periaatteessa ihan ok. Kauppiaalla oli muutama hankala kysymys, mutta ne kyllä taklataan ennen tuotantoa. Kauppias väitti, että maailmalla on jo vastaavia, mutta vastasin sille, että meidän tuote on parempi ja halvempi ja lupasin paremman katteen kuin kilpailijalla.

Tuotanto aloitettiin, kun ensin pantattiin oma talo ja vaimon veljen metsätila siinä samalla. Yritettiin saada rahoittajilta vähän tukea, mutta ne vaan jankkasivat markkinoinnista ja tuotto-odotuksista. Minä en voinut kertoa niille kaikkea, kun ne olisivat voineet varastaa mun idean. Hyville tuotteille käy niin. Kiinalaiset varsinkin kopioi kaiken.

Saatiin valmis tuote pihalle. Lähdin auton peräkontti täynnä myymään paikalliselle jälleenmyyjälle. Se oli umpihullu, kyseli markkinoinnista, esitteistä, nettisivuista ja olisi vielä halunnut tolkuttoman provision. Se meinasi ihan tosissaan, että hänen pitäisi saada jälleenmyyntihinnasta 40 pinnaa. Eihän meikäläiselle jäisi mitään.

Ajoin pari päivää pitkin maakuntaa ja löysin pari järkikauppiasta. Yhdelle sain jättää tuotteen myyntitiliin. Nekin puhui markkinoinnista, mutta viittasin kintaalla. Yksi kauppias puhui videoista. Puhui jostain somekanavista ja siellä kuulemma video on kuuminta hottia. Soittelin serkun pojalle, sillä on videokamera.

Veli ei enää vastannut puheluihin. Alkaa kuulemma olla aika kuitata velat.

Tein itse pari mainosta Wordilla. Onneksi tuli otettua se kurssi yläkoulussa. Nettisivuista soittelin naapurin Maran pojalle. Se opiskelee Tampereella yliopistossa insinööriksi: Nehän osaavat ATK:ta. Se tekee ne sopurahaan. Neuvoin tekemään vaan sivun, johon tulee pari kuvaa ja tuotteen nimi ja mun numero. Liikaa ei saa tuotteesta kertoa, kilpailijat vie vielä idean.

Tein itse lopulta sen videon, onhan vanhassa kunnon nokialaisessa videokamera. Vähän se kuva heilui, mutta ideasta varmaan moni nappaa kiinni.

Pitkään pohdin sitä kauppiaan sanomaa siitä Facebookista. Siellä kuulemma kauppa käy. Meidän tyttö istuu illat naama kiinni niissä somehärpäkkeissä ja auttoi onneksi tekemään tuotteelle oman Facebook-sivun. Otettiin siinä autotallin kulmalla pari kuvaa ja lisättiin sinne. Tässä millekkään ammattikuvaajille kyllä mitään maksella. Pukkasin sen videonkin sinne.

Laitoin puhelimen lataukseen. Kohta kauppa käy.

Parissa päivässähän se jo paljastui, että Facebookista ei ole kyllä mihinkään. Naapurin Kaija, Mara ja se yksi serkku, jolle en ole tytön rippijuhlien jälkeen suostunut puhumaan, tykkäsi siitä videosta. Eikä yhtään soittoa. En kyllä koskaan käytä aikaa enää yhteenkään someen. 

Kaveritkaan eivät ostaneet yhtäkään. On kuulemma vähän tiukkaa ja vanhallakin pärjää. Kuulemma muuten kiva tuote. Se yksikin kauppias palautti tuotteen myyntitilistä. Myyjät olisivat kuulemma tarvinneet vähän enemmän lihaa luiden ympärille. En kyllä ymmärrä mitä siihen olisi voinut enemmän laittaa. Kyllähän nyt myyjä myy vaikka hiekkaa Saharaan ja aina on hyvät tuotteet myyneet itse itsensä.

Pistin Facebookin yrittäjät-ryhmään haun päälle, jos löytyisi hyvä myyjä. Ihme kitisijöitä sielläkin. Eikö nyt hyvän myyjän pidä ymmärtää, jos haetaan ”huippumyyjää myymään tulevaisuuden tuotetta, mahdollisuus huippuansioihin”. Nämä vaan kyselivät onko kylmää vai kuumaa asiakaskantaa. Eikö ne, herran jestas, ole kaikki kuumia. Ei tässä kuolleille myydä. Olisi pitänyt kertoa paljonko provisio ja taas ne jankkasivat markkinoinnista. Kyllä kiinnostuneet soittelee. En minä jaksa siellä kaikkea kertoa.

Viiksekäs konsultti kertoi jossain iltamissa, että hyviin sivuihin menee rahaa kolmesta kymmeneen tuhanteen euroon. Höpö höpö, sanon minä. Maran pojallekin maksoin viisikymppiä vaivanpalkkaa ja korin kaljaa. Se ei kyllä enää vastaa soittoihin ja viesteihin. Sivuille pitäisi laittaa oma sähköposti. Sanoi se konsulentti, että somekanavissa ja jossain Linkkarissa on mahdollisuus. Minä en kyllä rahaa sinnekään laita, enkä tajua mistä busseista se oikein puhui.

Tarina on täysin fiktiivinen, mutta niin monesta tositarinasta poimittu, että se voisi olla täysin totta. Liian moni hyvä tuote jää myymättä, kun ne perusasiat ovat tekemättä. Hyväkin myyjä tarvitsee markkinointimateriaalia, esitteitä ja jopa koulutusta tuotteen myymiseksi. Jälleenmyyjä haluaa hyvän katteen välittämästään tuotteesta ja useimmat jopa tukea markkinointiin.

Seuraavassa raaka lista asioista, jotka sinun tulee laittaa kuntoon, ennen kuin alat piirrellä ideaa norttiaskin kylkeen tai puhumaan vakavasti saunan lauteilla.

1. Hinnoittelu

Kyllä, jokainen välikäsi haluaa rahansa. Myyjä, jälleenmyyjä, varasto, kuljetus, verottaja. Mikään näistä ei jousta. Halvemmalla kuin kilpailija ei voi olla ainoa kilpailutekijä, ellet aidosti pysty parantamaan markkinoilla olevaa tuotetta tai kehittämään halvemman (ja paremman) tuotantomenetelmän. Älä koskaan kysy mitä kaverit ja tutut ovat valmiita maksamaan tuotteesta.

2. Markkinointi

Nettisivut, sosiaalinen media, mainokset, koulutusmateriaalit, messut, tapahtumat – kaikki pitää olla kunnossa ja tuotteesta pitää jäädä sen verran hillaa välistä, että tätä on mahdollisuus kehittää ja lisätä koko ajan. Ostamisen esteistä valtaosa pitää taklata markkinoinnin avulla. Jos kukaan ei ole kuullut tuotteestasi, ei sitä voi ostaa.

Se ei riitä, että kerran laitoit mainoksen someen ja kympin rahaa. Se ei vain riitä.

3. Jos sinua ei kiinnosta, ei ketään muutakaan

Jos sinua ei kiinnosta kirjoitella asiakkaille tai potentiaalisille myyjille riittävästi tietoa, ei heitäkään todennäköisesti kiinnosta myydä tuotettasi.