Miten kummassa sitä tuntee olevansa velkaa Jari Parantaiselle, vaikka laskut on maksettu ajallaan?
« Ajankohtaisuuksiin reagointi – uhka vai mahdollisuus? | Sisu, kaula ja piperrys »Miksi tunnen olevani velkaa Parantaiselle?
Yksinyrittäjäkin voi tehdä mukavan tilin inhimillisellä työmäärällä!
Yrittäjänä sinun pitäisi joko
- Tienata paremmin kuin työntekijänä.
- Tehdä vähemmän töitä samalla tulotasolla.
- Saada päättää vapaasti milloin, missä ja kuinka paljon teet töitä ja silti tulla toimeen mukavasti.
Jos yksikään noista kohdista ei toteudu, yrittäjyyden riskien ottaminen on järjetöntä. Kun hoidat asiat oikein, voit saavuttaa tilanteen, jossa tienaat paremmin, teet vähemmän töitä ja nautit yrittäjän vapaudesta. Tämän koulutuksen ainoa tavoite on viedä sinut sinne.
Olen huomannut että tämmöiset pienet lahjat jakavat paljon ihmisten mielipiteitä.
Moni yrittäjä yrittää säästellä penninsä viimeiseen asti, eivätkä ikinä osta mitään ylimääräistä varsinkaan asiakkaille jaettavaksi.
Toiset taasen syytävät tämmöisiä lahjoja paljon avokätisemmin.
Toki joku roti pitää olla, eikä rahaa kannata järjettömästi syytää, mutta asia on kuitenkin melko monimutkainen. Toisaalta asiakas olisi hyvä sitouttaa, mutta tämmöisen investoinnin takaisinmaksu voi olla hyvin hankala laskettava.
Parantainen yksinyrittäjänä on käynyt kädenvääntöä iltaisin itsensä kanssa mitä asiakkaille tarjotaan. Ilmeisesti hänen pomonsa on melko avokätinen, kun on painatettu oikein pahviputkiloa yms.. Ei ole ihan halpaa lystiä. Toivottavasti Jari pystyy näyttämään investoinnin hyödyn tilauksina, tai muuten tulee tukkapöllyä seuraavassa kehityskeskustelussa.
Jaakobinpainihan se taitaa olla yrittäjän yleisin urheiluharrastus. Varsinkin tällaisen asian kohdalla, jossa tosiaan se investoinnin tuoton ynnäily on melkoisen haasteellista. Avainsana tässä kuitenkin on se “investointi”. Jos lahjoja miettii kuluna, niistä tuskin on lopulta mitään hyötyä. Silloin menee nimittäin kitsastelun puolelle.