Satuin kuulemaan junassa vieruskaverin puhelinkeskustelun. Jokin keskisuuri yritys ei löytänyt valmiista markkinointiautomaatiojärjestelmistä itselleen sopivaa. Siksi he olisivat valmiita investoimaan kuusinumeroisen summan (ensimmäinen ei ole ykkönen) oman järjestelmän kehittämiseen. Jos minulla olisi tukkaa, se olisi noussut pystyyn.
Surullisen kuuluisa Apotti-hanke on hyvin kaikkien tiedossa, eikä julkisella puolella tarvitse yleensä kauaa pöyhiä löytääkseen vinon pinon järjettömiä ICT- ja kaikenlaisia muitakin hankkeita. Sen sijaan yleinen käsitys on, että firman rahoilla ei enää hölmöillä – ainakaan kovin isosti. Ei näköjään pidä paikkaansa.
No, toki täytyy myöntää, että kyseinen tapaus on minulle tätä lyhyttä keskustelua lukuun ottamatta täysin vieras. Voihan olla, että tuon yrityksen bisnes eroaa totaalisesti kaikista muista maailman firmoista. Eppäillähän tuota soppii, mutta on se mahdollista.
Niiden kaikkien muiden yritysten pomojen kannattaakin kysyä sitten itseltään seuraavaa:
Jos yhdenkään kymmenien ja taas kymmenien markkinoinnin automaatioita TYÖKSEEN kehittävien firmojen tuotteilla ei pysty tekemään juuri sitä, mitä minä haluan, voisiko olla mahdollista, että minä toimin / me toimimme hölmösti?
Järjestelmiä kehittävät yritykset pyrkivät tekemään omasta tuotteestaan sellaisen, että asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä. Tämä pätee etenkin niihin SaaS-palveluihin, jotka ostetaan kuukausimaksulla ja asiakas voi lähteä lätkimään milloin tahansa.
Tämä tarkoittaa taas suoraan sitä, että he kehittävät järjestelmiinsä sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat mahdollisimman hyödyllisiä omille asiakkailleen. Luonnollisesti he hyödyntävät kehitystyössä myös omaa laajaa kokemustaan järjestelmien käyttämisestä eri aloilla.
Näitä yrityksiä on siis valtava määrä, ja heillä on vielä valtavampi määrä asiakkaita. Jos näissä toimittaja-asiakas-kombinaatioissa ei ole syntynyt sellaista tuotetta, joka ei sovellu sinun toimintatapaasi, luultavasti sinä ajattelet liian monimutkaisesti.
Yrityksellesi olisi huomattavasti hyödyllisempää miettiä tekemisen tapojen muutosta kuin nykyisiin tapoihin soveltuvan järjestelmän rakentamista.
Jos nyt mietitään pelkästään rahaa, satojen tuhansien eurojen satsaus järjestelmään tarkoittaa sitä, että ne rahat ovat pois kaikesta muusta toiminnasta. Lisäksi se tarkoittaa, että markkinoinnin automaation järjestelmää odotellaan kenties vuosi. Eikä se silloinkaan toimi niin kuin alun perin suunniteltiin.
Käytännössä siis vuoteen ei pystytä hyödyntämään markkinoinnin automaatiota lainkaan. Se tarkoittaa pienempää myyntiä. Kassaa kutistetaan kahdesta suunnasta.
Paitsi että ainahan voi ottaa jonkin järjestelmän käyttöön odotusvaiheen ajaksi. Se, että väliaikaista järjestelmää käytettäisiin kunnolla ja tehokkaasti, on kuitenkin haihattelua. ”Tehdään tämä sitten uudella järjestelmällä” tulee markkinoinnista vastaavien vakiolausahdukseksi.
Minulla ei ole kokemusta markkinoinnin automaatiojärjestelmän rakentamisesta, mutta minulla on kokemusta muun muassa projektinhallintajärjestelmän valinnasta. Kolmannen järjestelmän kohdalla tajusin, että homman toimiminen ei olekaan kiinni järjestelmän ominaisuuksista vaan omasta käytöksestämme.
Miltei mikä tahansa järjestelmä kävisi, jos me vain itse sitoutuisimme sen käyttöön.
Aina silloin tällöin huomaan kuolaavani jonkin uuden järjestelmän perään, koska se vain näyttää niin hyvältä. Kohta palaan kuitenkin ruotuun, koska en enää kuvittele minkään yksittäisen ohjelman ratkaisevan perusongelmaa. Sitä, että asiat eivät tule kirjatuksi ajallaan oikeisiin paikkoihin.
Pystymme tekemään kaiken tarpeellisen nykyisellä järjestelmällä.
En nyt yritä väittää, että markkinoinnin automaatiojärjestelmiä rakentavat firmat saati sitten heidän järjestelmänsä olisivat täydellisiä. Taatusti ne ovat kuitenkin parempia kuin se itse alusta saakka suunniteltu ja rakennettu kikkare.
Ja sitten vielä yksi olennainen kysymys: kuka sen jatkokehityksen maksaa? Firma, jolle asiakkaat maksavat käyttömaksuja joka kuukausi, satsaa ison osan niistä rahoista järjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Jos esimerkiksi 1000 asiakasta maksaa joka kuukausi 1000 €, se tarkoittaa 1 000 000 €.
Miljoonalla tekee jo kummasti sellaista kehitystyötä, johon sinulla ei ole varaa. Ja vaikka olisikin, ei sen maksamisessa ole mitään järkeä, koska järjestelmäsi olisi silti huonompi.
« Kohdentamisen kaksi tasoa | Kannattaako markkinointiavusta maksaa? »“Tein itse ja säästin” saa kokonaan uuden muodon: tein itse, maksoin itseni kipeäksi enkä silti saanut toimivaa järjestelmää.