Yle uutisoi 21.2.2014 Kuopion seudulle rakennetuista kauppakeskuksista ja niissä näppinsä polttaneista yrittäjistä. Yrittäjät ovat langenneet markkinamiesten lupauksiin, investoineet uusiin liiketiloihin ja huomanneet viiden vuoden vuokrasopimuksen ja tuhansien eurojen vuokrien nousevan seinäksi menestyksen polulla. Konkursseiltakaan ei tässä kiimassa ole vältytty.
Muistui vuosi 2003 mieleen.
Tein alanvaihdoksen ja hyppäsin huonekalujen ihmeelliseen maailmaan. Uusi kauppakeskus keskustan ulkopuolella, ja huonekalumyymälän toinen puoti samalle seutukunnalle. Kauppakeskuksen johtajat lupailivat yrittäjille valtavia asiakasvirtoja ja rahaa hakattiin markkinointiin oikein urakalla.
Ensimmäiset viikot avajaishuuman jälkeen osoittivat uuden kauppakeskuksen imun. Ei oikein toiminut. Meni vajaa vuosi ja samassa keskuksessa olevat kilpailevat huonekaluketjut nostivat kytkintä. Niin teki moni muukin yrittäjä. Yrittäjäyhdistyksen toiminta oli tervanjuontia ja markkinointiin ei saatu aikaiseksi kunnon joukkovoimaa.
Lehti- ja postilaatikkomainontaan hakattiin satoja tuhansia. Sillä yritettiin paikata tyhjiä parkkipaikkoja ja kuivunutta kassavirtaa.
Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, tuossa keskuksessa ei ole kuin yksi kansainvälinen huonekalukauppa. Keittiömyyjiäkin on enää yksi. Keskus kuitenkin pyörii, ja parkkipaikka on täynnä. Kuluttajat löysivät kaupat vasta vuosien opettelun jälkeen. Toki alueelle on tullut muutakin tarjontaa.
2003 Tampereella ja nyt Kuopiossa, kuten kymmenissä muissakin kaupungeissa samaan aikaan, moni yrittäjä lankeaa samaan rakennuttajien ansaan. Aina ei tarvita edes rakennuttajaa, riittää aloittava yrittäjä, joka miettii tuotteensa tai palvelunsa tulevaa menekkiä.
Kaikki laskevat potentiaalia alueen maksimiväestöpohjaan. Piirretään harpilla iso ympyrä, jonka sisällä on niin ja niin paljon potentiaalisia asiakkaita.
Kuopiossa uutisen mukaan yrittäjille luvattiin viiden miljoonan (!) kävijävirtaa.
Useimmat yrittäjistä aloittavat laskukoneen näpyttelyn tuon markkinoijien maksimisumman kautta. Euron kuvat kiiluvat silmissä, kun jäätelötötterön tai sohvan hinnalla lähdetään kertomaan viittä miljoonaa. Kyllä, usko tai älä, useimmat laskevat tulonsa juuri näin päin.
Laskukaava kun pitäisi aloittaa siitä, paljonko kauppaa pitää syntyä vuokran, aineiden, henkilöstön ja muiden kulujen kattamiseen. Kriittistä ajattelua pitäisi harrastaa, jos ajattelet toisen myymälän samalla paikkakunnalla automaattisesti tuplaavan tulokset.
Uusi kauppakeskus on sama kuin aloittaisi uuden yrityksen. Vasta vuosien työ tuo tuloksen, sillä ihmisten tottumukset tutuista ostopaikoista muuttuvat hitaasti.
Ennen yrityslahtaamon tiloihin muuttamista (tai yrityksen perustamista) pitäisi miettiä:
- Ketkä ovat oikeasti potentiaaliset asiakkaani
- Missä he asuvat
- Sinulla on järjestelmä, jolla keräät talteen jokaisen ostaneen asiakkaan yhteystiedot
- Markkinointiin on varattu paalua
- Uusien työntekijöiden kouluttamiseen on aikaa
- Kahden (oman) myymälän välillä oleva kilpailu on mietitty
Kohtaa 4 korjaisin hiukan , pelkkä “paalu” ei riitä sitäkin tärkeämpää on markkinoinnin osaaminen.
Ja ymmärrys siitä että tänä päivänä lanseeraus on pitkäjänteistä työtä ja kestää hyvinkin tehtynä kolmisen vuotta