Oletko yrittäjä ja mietit markkinointia? Olet perillä!
0 kohdetta

Tuplaamon blogissa on kohta neljä vuotta pöhisty siitä, kuinka pienistä asioista elämys on kiinni. Asioiden muuttumiseen tarvittaisiin kuitenkin enemmänkin kantopommia kuin pehmeää kyseenalaistamista.

Viimeisen kuukauden aikana olen kokenut kolme erilaista hotellia, kaikki samantasoisia, samanhintaisia, sillä poikkeuksella, että kaksi hotelleista ei ole Suomessa.

En kerro kahden hotellin sijaintimaata, jotta nopeimmat viisaat eivät pääse kuittaamaan mitään palkkatasosta tai muista toisarvoisista seikoista. Kaikki hotellit ovat hinnaltaan Suomen hotellien normitasoa.

Kokemus 1.

Aamupalalla minut ottaa vastaan herttainen vanha rouva. Hän tervehtii kuin olisi tuntenut minut aina. Hän kysyy, nukuinko hyvin, ohjaa minut pöytään ja kertoo nopeasti, mistä löytyy mitäkin ja tiedustelee, haluanko kahvia vai teetä.

Kerättyäni mieluisan aamupalan istun pöytään nauttimaan. Kahvi tuodaan minulle pöytään pannussa tai käydään täydentämässä tasaisin väliajoin. Samalla myös kysäistään, onko kaikki hyvin. Aamiaisravintolan pöydät ovat koko ruokailuni ajan siistit. Pöydästä plokataan käytetyt astiat, kuten jokaisessa arvonsa tuntevassa ravintolassa kuuluukin.

Vielä aamiaishuoneesta ulos lähtiessäni minulle toivotetaan hyvää päivänjatkoa. Tähän mennessä minua on myös tervehtinyt kokki ja jokainen käytävällä vastaan kävellyt henkilökunnan jäsen.

Kokemus 2.

Aamupalalle tullessa minua vastassa ei ole kukaan. Vieraassa hotellissa saan etsiä ja tutkia itse, mistä mikäkin löytyy. Kahvi löytyy automaatista, sitä ei tarjoile minulle kukaan.

Kerättyäni ensimmäisen annoksen aamupalastani saan etsiä puhdasta pöytää pitkin aamiaishuonetta. Pöydät ovat täynnä likaisia astioita.

Salissa pyörähtää kaksi eri tarjoilijaa. Kumpikin lähinnä täyttää aamiaispöytää, mutta eivät plokkaa astioita mennessään takaisin keittiöön. Nuori urospuolinen tarjoilijanalku napsii Domino-keksejä suoraan kiposta ja käy välillä juomassa mehua automaatista.

Hetken kuluttua hän työntää saliin ison kärryn, johon alkaa verkkaisesti keräillä astioita pöydistä. Salin siivoaminen tuntuu kestävän ikuisuuden. Ihmiset edelleen etsivät tyhjiä pöytiä tullessaan aamupalalle.

Syön aamupalan, ja lähden päivän askareisiin. Kukaan ei toivota minulle hyvää päivänjatkoa.

Jälkimmäinen kokemus on valitettavasti Suomesta. Hotellista, joka hintatasoltaan on täysin samanlainen kuin 99 prosentissa suomalaisista hotelleista.

Ikävää sanoa se taas ääneen, mutta suomalainen palvelukulttuuri on rapautunut pahasti. Toki mahtavia valonpilkahduksiakin on, mutta yleisesti ravintola- ja hotellikulttuurimme on aika säälittävässä tilassa.

Jos ajattelee turismin näkökulmasta, minkälaisen kuvan annamme maassamme vieraileville, jotka ovat tottuneet kotimaassaan palvelukulttuuriin. Maksat hotellista 120-160 euroa yö, ja palvelutaso on kuitenkin huonompi kuin muualla.

Voisiko joku suomalainen hotelli erottua palvelutasollaan ja sillä tavalla lisätä myyntiään ja suosiotaan? Vai olemmeko vain piirtäneet itsemme nurkkaan suomalaisten palkkakustannusten takia?

Elämys on aina pienestä kiinni. Se voi olla vaikka se vanhempi rouva aamiaisen vastaanotossa toivottamassa hyvää huomenta.

« | »

Aloita tuplaus tästä!

Tuplausoppaasta saat eväät, joilla tehostat markkinointiasi nopeasti. Anna vain nimesi ja sähköpostisi, niin opas on sinun.

Tilaus onnistui!

Aloita tuplaus tästä!

Tuplausoppaasta saat eväät, joilla tehostat markkinointiasi nopeasti. Anna vain nimesi ja sähköpostisi, niin opas on sinun.

Tilaus onnistui!