Kun lähetän sähköpostia siskolleni, viesti sisältää pelkkää tekstiä ja joskus liitteenä aiheeseen liittyvä kuva. En koodaa viestiä HTML-muotoon ja lisää siihen yläpalkkia, värejä tai muita grafiikoita. Miksi toimisin toisin lähestyessäni asiakkaita?
Emeritusprofessori Osmo A. Wiion ensimmäinen laki viestinnästä kuuluu näin:
Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta.
Vaikka Wiion kovin kyyniset lait ovat osittain tulosta turhautumisesta poliittiseen toimintaan, on varsinkin ensimmäisessä pykälässä vinha perä. Miten tämä sitten liittyy siskolleni lähettämääni sähköpostiin?
Osittain siten, että siskoni on toimittaja ja siksi hyvin tietoinen ensimmäisen lain totuudellisuudesta. Toisaalta siksi, että kyseessä on esimerkki tavasta pienentää epäonnistumisen mahdollisuutta.
Kun nimittäin lähetän siskolleni sähköpostia, viestintä onnistuu lähes aina. Avainasemassa tässä onnistumisessa on se, että hän lukee viestini. Myönnän, että osittain se liittyy siihen tosiseikkaan, että olemme väleissä ja hän näkee, keneltä viesti tulee.
Oma osuutensa prosessissa on kuitenkin sillä, että viestini on juuri sellainen kuin joita vastaanotamme päivittäin sukulaisilta, ystäviltä, tutuilta, kollegoilta; mustaa tekstiä valkoisella pohjalla.
Kun taas saamme sähköpostiimme viestin, joka näyttää nettisivulta, naksahtaa päässämme heti sama vipu kuin silloin, kun mainostunnus pyörähtää kesken TV-elokuvan.
Siksi siis Tuplaamosta ei lähde markkinointisähköpostia, joka olisi muokattu muistuttamaan nettisivua, kuin joskus harvoin testimielessä. Eikä lähde myöskään asiakkailtamme, jos vain suinkin pystymme asiaan vaikuttamaan.
En toki perusta tätä näkemystä pelkästään mutuun. Neljän eri yrityksen tai tuotteen sähköpostimarkkinoinnissa olemme testanneet muun muassa juuri tätä seikkaa.
Avausprosentteihin sähköpostin muodolla ei ole kovin paljon vaikutusta, mutta linkkien klikkauksissa ero on merkittävä.
Tämä tieto on merkittävä siksi, että sähköpostijärjestelmien myyjillä yksi argumentti ovat tyylikkäät valmiit viestipohjat. Kyllähän ne hyviltä näyttävät, sitä ei voi kiistää. Pelkkä teksti vaikuttaa tylsältä niiden rinnalla. Jos siis olet valitsemassa yrityksellesi sähköpostijärjestelmää, perehdy muihin ominaisuuksiin enemmän, kuten esimerkiksi helppokäyttöisyyteen.
Kun viestinnän epäonnistuminen on kerran todennäköistä, miksi hankaloittaisit tilannettasi entisestään tekemällä viestistäsi mainoksen näköisen? Kilpailijasi viestit saattavat näyttää hienommilta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Tulokset ratkaisevat.
PS. Muistathan aina myös pitää viestisi kapeana. Kukaan ei jaksa lukea koko ruudun levyisiä rivejä.
« Olenko puhunut pehmoisia sähköpostimarkkinoinnista? | Onko Facebook kuin internet vuonna 2001? »
Summa summarum: Sähköposti ei ole massamarkkinointikanava. Siinä piilee hyvin suuri riski leimata viestin lähettäjä spämmäääjäksi.
Uskallan väittää, että sähköpostin määrä on kasvanut niin valtavaksi, että vain tärkeimmiltä lähettäjiltä saadut viestit jaksetaan avata ja lukea. Mainostajalta saadut viestit eivät kovin helposti näihin lukeudu, olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Ainoa tilanne, jossa sähköposti voi yrityksen ja asiakkaan välillä toimia on henkilökohtainen palvelu ja aito lisätiedon tarjoaminen asiakkaan pyynnöstä. Silloin voidaan päästä lähelle samaa tilannetta kuin siskolle lähetetyissä viesteissä. Asia on juuri vastaanottajaa koskeva ja hän saattaa viestiä jopa odottaa.