Ihminen pursuaa ideoita; loistavia ideoita, säkenöiviä ideoita, ylivoimaisia ideoita. Silti ne lähes kaikki vaipuvat unholaan. Miksi?
Kun katselemme vierestä jonkun toisen rahastaessa omalla ideallaan ja voivottelemme samalla omaa ideaköyhyyttämme, ammumme itseämme nilkkaan. Mitä enemmän voivottelemme, sitä vähemmän uskomme omiin ideoihimme.
Väitän, että jokainen ihminen keksii joka vuosi vähintään kolme ideaa, joista voisi tulla menestystarinoita. Suurimman osan niistä teilaamme heti alkuun yksinkertaisesti leimaamalla ne vitseiksi. Emme edes tunnista niitä ideoiksi.
Ensimmäisen miinakentän läpäisseitä käsittelemme kovakouraisesti kuin vihollistaistelijaa. Teemme kaikkemme, jotta löytäisimme vikoja; syitä olla viemättä ideaa eteenpäin.
”Eihän sellainen voisi toimia.”
”Ei tällainen ketään kiinnostaisi.”
”Jos tämä olisi hyvä ajatus, joku olisi jo tehnyt tällaisen.”
Jos tämän käsittelyn jälkeen idea vielä seisoo omilla jaloillaan, odottaa sitä kanssaihmisten julmuus. Esittelemme ajatuksemme varovasti läheisillemme, jotka pääsevät repimään hengentuotteemme palasiksi.
”Mitäs jos kuule veisit nämä roskat?”
”Ei tuota kukaan ostaisi.”
”Vaatii liikaa pääomaa.”
”Joku iso firma vetäisi kuitenkin välistä ja ryhtyisi tekemään samaa halvemmalla.”
Jos idea edes ryömii tällaisen mankeloinnin jälkeen, se alkaa raahustaa eteenpäin takaraivossamme. Se tulee mieleen kotimatkalla, suihkussa, pöntöllä, oluella, leipähyllyllä. Ja sitten se vain kuolee. Kuten 98 % kaltaisistaan.
Ne kuolevat, koska me emme usko niihin. Ne kuolevat, koska emme osaa tai uskalla päättää, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.
Emme tiedä, keneltä pitäisi kysyä, kenelle pitäisi esittää, miten selvittää, mitä toteuttaminen vaatisi. Emme uskalla kysyä, esittää, selvittää, koska pelkäämme, että idea paljastuisi toteuttamiskelvottomaksi. Emme uskalla edetä, koska voisimme epäonnistua.
Meiltä ei puutu ideoita, meiltä puuttuu ratkaisuja.
Meillä on idea, että fuusioreaktori ratkaisee maapallon energiaongelmat. Me emme tiedä, miten se tehdään.
Meillä on idea, että sähköpostimarkkinointi ratkaisee myyntiongelmamme. Me emme tiedä, miten se tehdään.
Kyse ei ole siitä, ettetkö keksisi tarpeeksi hyvää ideaa. Kyse on siitä, mitä teet ideasi eteen. Ideoiden toteuttaminen vaatii valitettavasti riskin ottamista. Onko nykyisen elämäsi riskeeraaminen hyvä idea?
« Jos olisin kukkakauppias, tekisin näin | Jos olisi moottoripyöräkauppias, tekisin näin »