Tuossa toukokuun lopulla Tuplaamon Jukka lähetti minulle meiliä ja tiedusteli kirjoittamishalujani. Jukalla oli idea, että rustaisin heidän blogiinsa artikkelin yksityisyrittäjän brändäämisestä.
Suostuin juurikaan pohtimatta, koska näin sieluni silmin salamavalojen välkettä, shampanjabileitä ja kauniita leidejä (ihan kuin blogikirjoittamisella näitä ikinä saisi…).
Kun kirjoittamisen aika tuli, löi karu todellisuus kasvoille. Vaikka kuinka pidänkin itseäni brändäämisen ammattilaisena, olen välillä kehno kertomaan siitä ymmärrettävästi. Tunnen hankalaksi puhua niin, että muutkin sisäistävät ajatukseni. Vahvoja ennakkoluuloja on myös todella vaikea murtaa. Ei putkimies mitään perkeleen brändiä tarvitse, eihän? Jätetään ne mielikuvahömpötykset kuule ihan suosiolla amerikkalaisille!
Kesäkuussa en ollut kirjoittanut vielä sanaakaan. Tein sen, minkä teen aivan liian usein: lykkäsin. Tuli helteet, kolmenkymmenen asteen toimisto ja lomat. Perkeleen brändäys sai jäädä syksyyn.
Totuus oli kuitenkin se, etten voinut lykätä tätä artikkelia loputtomiin. Tunnenhan valtavaa velvollisuudentuntoa muita yksityisyrittäjiä kohtaan. Ei ole helppoa, kun lama potki urakalla päähän ja uutta taantumaa pukkaa jo kulman takaa.
Tiedän myös, ja tämä on fakta, ettei yksikään yrittäjä pidä siitä kammottavasta etsi-uutta-keikkaa-tanssista. Ja jos pystyn auttamaan kollegojani pääsemään eroon luukuttamisesta, tämän blogin kirjoittaminen ei ole enää kesän yli lykätty pakkopulla, vaan todellinen mahdollisuus helpottaa ihmisten jokapäiväistä arkea.
Yksityisyrittäjät tarvitsevat brändin! Ja minun pitää kertoa, miten sitä luodaan.
Jokaisen yrittäjän on syytä erottua
Yksinkertaisin termi brändäykselle on se entisaikojen tapahtuma, kun karjalle tehtiin polttomerkintä. Cowboy Jack halusi erottaa nautansa cowboy Peten laumasta molempien yhteisellä laidunalueella. Ja näin karjanomistajat loivat erottuvat polttomerkit.
Erottuminen on tietenkin yksi moderninkin brändin päätehtävistä. En nimittäin tiedä kovinkaan montaa yrittäjää, joka haluaisi tietoisesti alistaa yrityksensä kilpailulle. Uskoakseni vain torikauppiaille ja pitsaravintoloille kansantaloustieteestä tuttu täydellinen kilpailu on osa luonnollista yrittämistä.
Me muut haluamme jotain aivan muuta. Sinä ja minä haluamme itse päättää hintamme ilman markkinavoimien näkymätöntä kättä. Haluamme, että tuotteemme ja palvelumme erottuvat muista ja siten tuntuvat asiakkaistamme niukoilta, arvokkailta ja kannattavilta omistaa.
Ja vaikka erottuminen – tavallaan suppea positiointi – onkin bisnestavoitteista mitä kannattavin, kuvaa se brändäämistä vain hyvin pintapuolisesti. Erilaisuus ei nimittäin tee tuotteistasi yhtään sen halutumpia kuin ei erilainen ihminenkään tee hänestä haluttavaa puolisoa.
Kumipukufetissi tekee ihmisestä erilaisen, muttei välttämättä naimakelpoista.
Mielikuva on vain mielikuva
Kuka on kuullut sanottavan, että brändi on niiden mielikuvien summa, jotka liitetään yritykseen? Brändi on odotuksia ja kokemuksia.
Roskaa! Mielikuva kuvaa käsitettä brändi yhtä hyvin kuin vakaa kuvaa Euroopan taloutta. Todellisuudessa vain osa suurista korporaatioistakin on kiinnostunut mielikuvastaan. Näillekin harvoille mielikuvapakkomielle vain ohjaa heidät tekemään typeriä päätöksiä ja heikkoja tuotteita.
Mielikuva on lähinnä oleellinen vain sijoittajille, jotka arvioivat tietyn kategorian tulevaisuudennäkymiä. Tosin niin tulppaanikupla 1700-luvulla, dot.com-kupla kuin asuntolainakuplakin ovat osoittaneet, etteivät mielikuvat anna sijoittajillekaan kovin hyvää informaatiota.
Suosittelen, ettet yksityisyrittäjänä panosta mielikuvamarkkinoinnissa – joka ei siis ole sama asia kuin brändäys – muuhun kuin siihen hetkeen, kun asiakas kohtaa yrityksesi ensi kerran. Tämä ensivaikutelma on oleellinen, koska ihmiset lokeroivat automaattisesti asioita. Hyvällä logolla, omakuvalla sekä näyttävällä ja yhdenmukaisella designilla osoitat, että todella välität yrityksestäsi ja sitä kautta asiakkaistasi.
Hyvä ensivaikutelma luo luottamusta sinun ja potentiaalisen asiakkaasi välille ja on siksi sitä aitoa brändin rakentamista.
Ihmisiin vaikuttaminen
Minun määritelmäni brändille on: yrityksen kyky vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Eleganttia ja simppeliä, eikö vain? En puhu kuitenkaan manipuloinnista tai kenenkään satuttamisesta. Brändin rakentaminen on ennemminkin sellaisten tilanteiden luomista, jotka liikuttavat ihmisiä tiettyyn sinua hyödyttävään suuntaan. Ja kun pystyt vaikuttamaan ihmisiin, pystyt vaikuttamaan yrityksesi kysynnän ongelmiin.
Ymmärrät varmasti, että voit tehdä paljon muutakin kuin sitä iänikuista myyntitykitystä ihmisille, jotka eivät halua sinua kuunnella. Voit pohtia esimerkiksi, miten puskaradioprosessi toimii sinun kohdallasi, miten automatisoit markkinointiasi, miten verkotut sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat aidosti kiinnostuneita levittämään sanomaasi tai ovatko yrityksesi arvot asiakkaittesi arvojen mukaiset?
Miten brändäät itseäsi suhteellisen helposti
Nyt kun tiedät, mitä sinun tulisi tehdä, tarvitset enää työkaluja toteuttaaksesi sen.
Ota esiin kynä ja paperia, ja kirjoita näitä itsellesi hieman muistiin. Lupaan, etten tuhlaa aikaasi.
Aloita unelmastasi
Tämä saattaa kuulostaa hullulta, mutta sinun tavoitteesi ja toive tulevaisuudestasi auttavat sinua toimimaan oikein. Jos unelmasi on tulla maailmankuuluksi tiskijukaksi, sinun ei ehkä kannata tuhlata aikaa alakerran lähiöbaarin karaokeiltojen isäntänä.
Kirjoita ylös viisi eri mahdollista tulevaisuuttasi. Ole tarkka ja konkreettinen. Kirjoita viisi, jottet kavenna mahdollisuuksiasi liikaa.
Ydinvahvuutesi
Kun olet päässyt edellisestä kohdasta, kysy seuraavaksi, miksi kukaan haluaisi mitään, mitä sinä tarjoat. Millaisen käsin kosketeltavan tuloksen pystyt tarjoamaan ihmisille, millaista he eivät saa mistään muualta? Tai vaihtoehtoisesti, millaisen emotionaalisen kokemuksen pystyt tarjoamaan, jollaista he eivät saa muualta?
Mieti, pystytkö olemaan tai voisiko sinusta tulla ihmisille tietyssä tilanteessa korvaamaton, pakollinen osa prosessia?
Olen kuullut amerikkalaisesta naisesta, jonka konsultaatiobisnes perustuu siihen, että hän neuvoo uusia ”self-help”-kirjailijoita saamaan kirjansa julkaistuksi. Hän ei opeta heitä paremmiksi kirjailijoiksi, mutta auttaa näitä ensikertalaisia saamaan ajatusmössönsä järkeviksi kokonaisuuksiksi, opettaa heille myyvän kirjan rakenteen ja pituuden sekä auttaa heitä ottamaan oikeisiin ihmisiin yhteyden. Nainen ei mainosta palveluaan missään. Hän on vaan tietyssä tilanteessa korvaamaton, ja kysyntä on sen mukaista.
Heikkoutesi
Kun olet kirjoittanut ylös vahvuutesi, mieti heikkouttasi. Heikkoudestasi kertominen ei tee sinusta heikkoa vaan pikemminkin lähestyttävän ja kiinnostavan. Kukaan meistä ei ole täydellinen, joten sellaisen esittäminen on typerää.
Sen sijaan kirjoita ylös muutama pahe, joita sinulla on. Nämä heikkoudet nimittäin kiinnostavat ihmisiä valtavasti. Minä esimerkiksi rakastan jäätelöä ja lykkään liiaksi tärkeitä tehtäviä. Sinun paheesi taas voivat olla vaikkapa Jack D. ja punainen Mallu. Kerro tämän jälkeen näistä kiinnostavista paheistasi blogissasi, uutiskirjeessäsi tai vaikka mainoksissasi. Vaikeaa, tiedän.
Outous
Tässä vaiheessa pyydän sinua kirjaamaan muutaman erikoisuuden itsestäsi. Mieti niitä asioita, jotka eivät oikeastaan liity yritykseesi mitenkään, mutta jotka tekevät sinusta moniulotteisen ja yllättävät ihmisiä. Todellisuudessa kukaan ihminen ei osu suoraan lokeroon, joten outouksistasi puhuminen antaa brändillesi särmää.
Parhaiten outoudestaan puhuu suomalainen henkilöbrändi Katleena Kortesuo. Hän tuli tuuheine rastoineen, iänikuisine partioseikkailuineen ja ihmeellisine keskiaikafiksaatioineen ensimmäisenä mieleeni.
Talismaani
Yksikään brändi ei ole täydellinen ilman talismaania. Tarvitset siis objektin, joka vie fokuksen pois sinusta ja vähentää tärkeilyä. Talismaani voi olla mikä tahansa, mutta parhaassa tapauksessa se kertoo sinusta jotain. Pinkki skootteri kertoisi leikillisyydestä, naisellisuudesta ja ulospäinsuuntautuneisuudesta.
Katleena Kortesuon talismaani on pakettiauto, jolla ei kehtaa ajaa asiakastapaamisiin. Kertooko se lähestyttävyydestä, maanläheisyydestä ja huomioonottavuudesta, tiedä häntä?
Enemmän kuin mielikuva
Tässä vaiheessa saatat hermostua. ”Eivätkö yllä olevat viisi kohtaa nimenomaan vaikuta mielikuvaan?” Tavallaan, mutta henkilöbrändäyksessä on kyse niin paljon muustakin. Yritin saada sinut pohtimaan brändiäsi käsitteenä, jolla on oikeasti mahdollista vaikuttaa ihmisiin ja sitä kautta kysyntään. Hyväkään mielikuva kun ei saa asiakastasi astumaan sisään liikkeeseesi.
Harjoituksen tarkoitus on saada sinut miettimään, mitä sinä voit tehdä, jotta asiakkaat tulisivat sinun luoksesi, heillä olisi oikeasti syytä olla sinun kanssasi tekemisissä, he olisivat valmiita antamaan sinulle sitä kullanarvoista huomiota sekä haluaisivat lukea blogiasi ja myyntikirjeitäsi.
Me ostamme ihmisiltä. Ja hyvä brändi tekee tästä ostamisesta turvallisempaa ja samalla mielenkiintoisempaa.
Epätavallisuus on niukkaa ja siksi niin arvokasta. Perkele!
« Missä takuu, siellä ostaja | Myyntimiehen 7 kuolemansyntiä »