On hieno tunne, kun saa itse aikaan jotakin. Meillä jokaisella on kuitenkin rajallinen määrä aikaa ja taitoja käytettävissämme. Kuinka paljon enemmän saisimmekaan aikaan, jos jakaisimme ne muiden kanssa?

Keskustelin autoalalla toimivan ystäväni kanssa. Hän kertoi seuranneensa erään autoliikkeen myyntipuolen ja jälkimarkkinoinnin eli huollon toimimatonta yhteispeliä. Myyntipuoli ei tiedä, miten huolto toimii, ja huolto vihaa isoegoisia automyyjiä sydämensä kyllyydestä.

Apteekkimaailmassa on vallalla vieläkin valtavan tiukka hierarkia. Proviisorit ja farmaseutit ovat ylpeitä useamman vuoden akateemisesta koulutuksesta, ja siinä jäävät jalkoihin talon tekniset apulaiset ja lääketyöntekijät.

Monen organisaation perinneongelma on markkinointiosaston ja myynnin välinen kuilu. Markkinointiosasto suunnittelee norsunluutornissaan fantsuja kampanjoita tietämättä tai kysymättä, mitä se myyntimies oikeasti tarvitsee.

Miksi näin on ja mikä on se tekijä, jolla asenne ja tekemisen muoto saadaan kääntymään? Miten päästään siihen, että kaikki yrityksessä ymmärtävät oman tehtäväkuvansa sekä muiden tehtävät? Miten organisaatiot saadaan käyttäytymään niin, että syntyy oikea ryhmähenki ja kaikki pelaavat samaan kassaan?

Kumpi on tärkeämpi henkilö: autoliikkeen huoltoneuvoja tai varaosamyyjä vai automyyjä? Onko usein kassalla oleva lääketyöntekijä tärkeämpi kuin reseptilääkkeen antava farmaseutti? Entä kumpi on tärkeämpi: markkinointipäällikkö vai reppuri, joka tekee kaupat?

Vastaus on, että kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Jokaisen tulisi arvostaa niin omia kuin yrityksen muiden työntekijöiden ponnisteluja. Mutta kuka on se, joka tekee ne kaupat asiakkaan kanssa? Kuka on se, jonka työstä jää se viimeinen mielikuva liikkeestä, merkistä tai tuotteesta?

Meillä kuluttajilla on hassu tapa muistaa hyvästäkin palvelusta vain se viimeinen asia; se, mikä fiilis on, kun tulet kaupasta ulos.

Kyselimme Ystäväyrittäjien Facebook-sivulla yhteistyökumppaneita toimintaamme. Viikko on kulunut ja yhteydenottoja kaksi. Siis 930 mahdollisesta kumppanista kaksi on ottanut yhteyttä. Heistä toisen kanssa olemme tehneet jo aiemmin yhteistyötä.

Meidän jokaisen tulisi nähdä ympärillämme olevat yrittäjät, joissakin tapauksissa jopa suorat kilpailijat, yhteistyökumppaneina ja yhteisen asian edistäjinä. Kokeillaas kaikki tällä viikolla pitää kunnon yhteistyöviikko!