Kuinka uskomattoman helppoa on itkeä ja marista asioista, sen sijaan että tekisi jotain. Saati paljonko me ihmisinä olemme valmiita kestämään epämukavuutta, jos kääntöpuolena on jonkin uuden kokeileminen.
Kylpyhuoneeni suihkun hana eli sekoittaja meni pari vuotta sitten jumiin. Sisällä oleva termostaatti oli todennäköisesti tullut tiensä päähän tai oli niin kalkkeutunut, että ei toiminut.
Sain säädettyä hanan niin, että sieltä tuli sopivan lämmintä vettä. Ei siis kylmää tai kuumaa, vaan sopivaa. Mielessä siinteli kylppäriremontti, joten hananvaihto ei ollut ensimmäisten asioiden listalla.
Meni kaksi vuotta. Hana toimi, sieltä tuli vettä, joka oli vieläpä sopivan lämmintä. Ei sieltä saanut kylmää tai superkuumaa, vaan sopivaa.
Yhtenä aamuna mittani tuli täyteen. Päätin laittaa asian kuntoon. Kävelin rautakauppaan, ostin hanan, vaihdoin ja voilà, illalla sain hanasta justiinsa sellaista vettä kuin halusin.
Aamulehti julkaisi jutun Ikeasta ja sen toiminnasta. Jutussa haastateltiin bussikuskia, joka oli roudannut Tampereen Ikeaan bussilastillisen ostajia Pohjanmaalta. Bussikuskin kommentti jutussa todistaa epämukavuuden kestämisen olevan mieluisampaa kuin muutoksen tekeminen.
”Auta armias, mikä show perillä taas alkaa”, kuljettaja huokaa ja sytyttää kolmannen tupakan. ”Kukaan ei tunnista kassiaan. Edes sisällön tutkimisesta ei ole apua, jos ei muista mitä on ostanut.” – Aamulehti 12.5.2013
Tilausajon kuljettaja siis vetää itseltään mieluummin keuhkot mustaksi ja nostaa verenpainettaan Ikean sinisten kassien helvetissä kuin tekee asialle jotain.
Mitäpä jos liikennöitsijä teettäisi lähimmässä liikelahjoja myyvässä firmassa omalla nimellä varustettuja matkalaukkutägejä? Siis sellaisia muovisia härpäkkeitä, joihin jokainen voisi laittaa nimensä.
Kuski jakaisi näitä tägejä ja kyniä vaikka jo lähtöpäässä, jotta omat tiedot voi raapustella matkan aikana. Paluumatkalle lähdettäessä hän velvoittaisi jokaisen ruumaan tavaraa ahtavan käyttämään tägiä omissa ostoksissaan.
Näin pienellä asialla asiakkaiden matka mukavoituisi, bussikuskin verenpaine laskisi ja mikä parasta, pian noita tägejä pyörisi pitkin maailmaa mainostamassa Bossen bussimatkoja.
« Hotellista iltapalaa? Ei edes rahalla | TuplaTurinat – Hallilan Pub, Dick’s Last Resort ja hinnoittelu »