Monissa kuntakeskuksissa käydään parhaillaan kiivaita keskusteluja kuntien mahdollisista pakkoliitoksista. Palveluita halutaan kuntasektorilla keskittää ja tehostaa, mikä väistämättä tarkoittaa reuna-alueiden palveluiden kuihtumista niin kunta- kuin liike-elämän sektorilla.

Pienten kuntakeskusten kivijalkayritykset ovat taasen jo vuosia kuihtuneet suurten kaupunkien palveluiden katveessa. Kuluttajat ajavat yhä kauemmas hyper- ja supermarkettien palveluiden pariin sen sijaan, että vaivautuisivat etsimään palveluita omalta kylältään.

Voiko tästä syyttää kuluttajaa?

Ei voi. Kun esimerkiksi seuraan oman kotikuntani Kangasalan yrittäjien haihtumista kuntakeskuksesta, kuka paremmille liikepaikoille ja kuka liiketoiminnan lopettamisen myötä, voi syyttää vain yrittäjiä.

Aukioloajat sekä pienyrittäjien resurssit nousevat aina esiin keskusteluissa. Kun taas seuraa yhteiskunnan muutosta ja sitä, milloin ihmiset käyvät työssä ja miten viettävät vapaa-aikaansa, kello on kääntynyt jo toiseen suuntaan.

Jo aikaa sitten olemme ohittaneet ajan, jolloin kukko herätti navettaan ja tehtaille mentiin töihin aamukuuteen. Harva kuluttaja hakee tuoretta leipää herättyään saati on jo iltapäivällä ennen neljää palveluiden äärellä.

Jos katson esimerkiksi oman asuinkyläni sivukirjastoa, ovat kunnan päättäjät kaikessa viisaudessaan laittaneet aukioloajaksi viikolla 9-16. Valtaosa kylämme populaatiosta käy päivittäin Tampereen seudulla työssä. Harva perheellinen pystyy käyttämään oman lähikirjastonsa palveluita.

Paikalliset yrittäjät Kangasalan keskustassa pistävät ovet säppiin tasan kello 17. Totuus on, että minulla on vuodessa muutamia päiviä, jolloin pystyn etsimään palveluita omalta kylältä, vaikka tahtoa siihen kyllä olisi. Aikataulut eivät vaan koskaan sovi minulle.

Moni yrittäjä perustelee palveluaikojaan sillä, että onhan heilläkin oltava vapaa-aikaa. Kyllä, itsekin yrittäjänä ymmärrän työ- ja vapaa-ajan erottamisen. Mutta kumpi on yrittäjän kannalta parempi, muokata aukioloajat kuluttajien mukaan vai hakata päätä seinään ja toivoa, että kuluttaja tottuisi kauppiaan aikoihin?

Muutamankin tunnin siirto aamusta iltaan voisi tehdä kummia. Enkä nyt tarkoita, että jokaisen yrittäjän pitäisi notkua putiikissaan iltayhdeksään, vaan ehkäpä aukiolo kuuteen tai seitsemäänkin voisi tuoda muutosta.

Usein yrittäjät kommentoivat mediassa, että tällaiset iltakokeilut eivät toimi, koska ihmiset eivät kuitenkaan käytä palveluita illallakaan. Miten ihmiset voisivat oppia kuukaudessa uudet aukiolot?

Varsinkin kun he ovat edellisten kymmenen vuoden ajan tottuneet hakemaan palvelut kauempaa ihan vain sillä olettamuksella, että eivät kotikylän putiikit kuitenkaan ole auki viiden jälkeen. Harvoin lehtimainonnastakaan voi sanoa, että se ei toimi ollenkaan, vaikka ensimmäisellä ei heti natsaisi.

Elämmekö siis ihan väärässä ajassa?