Meille kerrotaan, että pitäisi ottaa rennommin. Että pitäisi hellittää, ottaa omaa aikaa, antaa sitä perheelle ja ystäville. Pitäisi nukkua kunnon yöunet, harrastaa liikuntaa ja välttää epäterveellisiä ruokia. Jos teet toisin, olet rikollinen.
Kun ensimmäisen kerran mietin yrittäjäksi ryhtymistä, täyttelin työvoimatoimistossa kyselyn. Tulos kertoisi, kannattaisiko minun unohtaa koko juttu, vai olisiko minulla sitten mahdollisuus pärjätä. Ehkä jopa menestyä.
En koskaan saanut tuloksia, mutta muistan ikuisesti yhden kysymyksen:
Innostutko uusista asioista niin paljon, että uni ei tahdo tulla?
Olin innoissani, kun saatoin vastata myöntävästi. Nyt ymmärrän, että vastaukseni saattoi myös laskea pisteitäni. Yrittäjyyden kannalta ensimmäinen tulkintani on minusta silti se ainoa oikea.
Ilman todellista paloa asiat jäävät puolitiehen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta se puolikas ei vielä tee yrityksestä menestyvää. Ei se oikeuta edes laskuttamiseen.
Suunnitelmien, visioiden, ideoiden – niiden täytyykin valvottaa.
Jos nukut joka yö kuin tukki, ideasi eivät ole mistään kotoisin.
Jos et ole milloinkaan miettinyt aamuyöllä, että kunpa pääsisit jo toteuttamaan ideaasi, unohda koko juttu. Keksi jotain muuta. Menestystarinoita ei synny ilman paloa, ilman visioita, ilman suunnitelmia. Ilman niitä syntyy vain keskinkertaisuutta.
Palo merkitsee sitä, että aina ei vain voi elää kuten elämäntapakonsultit opettavat. Heidän ohjeensa sopivat työntekijälle, joka ei halua saavuttaa muuta kuin palkan kerran kuussa. Heidän mittapuullaan olen rikollinen. Olkoon niin. Olen siitä ylpeä.
« Tekemisen meininki | Yrittäjä piiloutuu »