1. Perustat kirjapainon. Otat ison lainan, jolla saat ostettua itsellesi painokoneen ja vuokrattua tilat yrityksen pyörittämistä varten. Kuukausia, jopa vuosia tuskailet markkinoinnin kalleutta ja elät kädestä suuhun. Jos asiakkaat eivät satu löytämään yritystäsi, kaadut ryminällä.
2. Perustat kirjapainon. Otat pienen lainan, ja käytät sen markkinointiin ja myyntiin. Saamasi tilaukset teetät alihankintana toisessa kirjapainossa. Kun yritykselläsi on tasainen asiakasvirta, alat investoida laitteisiin. Jos asiakkaita ei löydy, pyyhit pölyt olkapäiltäsi ja siirryt toiseen bisnekseen.
1. Perustat konsulttitoimiston. Uskot, että et tarvitse lainaa, koska sinulla on aikaisempien töidesi kautta jo riittävästi kontakteja. Jostakin syystä töiden saaminen kuitenkin kestää. Otat jokaisen vastaan tulevan pikkukeikan, jotta pärjäät odottaessasi isoja tilauksia kontakteiltasi. Niitä ei koskaan tule.
2. Perustat konsulttitoimiston ja varaudut siihen, että et saa maksettua itsellesi palkkaa vuoteen. Satsaat reilusti markkinointiin ja myyntiin, ja metsästät vain tietynlaisia toimeksiantoja. Vuoden kuluttua sinulla on muutama erinomainen asiakas ja maksat itsellesi ensimmäisen palkan.
1. Perustat lahjatavaraliikkeen. Otat lainaa vaihto-omaisuuden ostamista, yrityksen pyörittämistä ja omaa palkkaasi varten. Haluat, että asiakkaasi löytää liikkeestäsi varmasti kaiken tarvitsemansa. Tavaran paljouden keskellä päivittelet yksin markkinoinnin kalleutta, ja vuoden kuluttua lyöt lapun luukulle.
2. Perustat lahjatavaraliikkeen. Otat lainaa vaihto-omaisuuden ostamista, yrityksen pyörittämistä, omaa ja työntekijän palkkaa sekä markkinointia varten. Rajoitat valikoimaasi, jotta voit ostaa tavaraa edullisemmin ja jotta voit kohdentaa markkinointiasi. Työntekijäsi pitää liikettäsi auki sillä aikaa, kun sinä hoidat markkinointia, hankit yhteistyökumppaneita ja kehität uusia tapoja palvella asiakkaitasi. Vuoden kuluttua palkkaat toisenkin työntekijän.
1. Nämä skenaariot ovat yliampuvia kärjistyksiä, eikä niillä ole mitään yhteyttä todellisuuteen.
2. Nämä tarinat pitävät sisällään vinhan perän markkinoinnin merkityksestä yritystoiminnassa.
« Maksa sitten myöhemmin | Työntekijä vs. asiakas »
Mielenkiintoisia ajatuksia jälleen.
Mielestäni tässä kuitenkin sivuutettiin yksi kivijalkayrittäjän tärkeä markkinointiväline (erityisesti juuri yrityksen alkutaipaleella) eli se että on itse paikalla. Yksi syy miksi asiakkaan tulevat uudelleen on se että he tapaavat myymälässä aina saman ihmisen, tulevat jo vähän tutuiksikin ja uskaltavat tulla rohkeasti pienenkin liikkeen ovesta koska tapa miten siellä toimitaan aina saman myyjän kanssa on jo tiedossa. (Esimerkiksi meillä vakiasiakkaamme tietävät että kun olen paikalla, voi tulla vain katselemaan vaikka mitään tiettyä tarvetta ei juuri olisikaan eikä tarvitse pelätä että on ”pakko ostaa” jotain jos tulee sisään myymälään.) Myös esimerkiksi se että saa heti luotettavan tiedon suoraan yrittäjältä mitä uutuuksia on tulossa, mitä erikoisuuksia pystyy tilaamaan yms. on osoittautunut asiakkaille tärkeäksi. Pienemmät liikkeet henkilöityvät vahvasti juuri tiettyyn ihmiseen. Se on yksi tärkeistä keinoista erottua. Ja se kannattaa myös hyödyntää.
Katri, olen kanssasi vahvasti samaa mieltä. Juuri keskustelimme viikonloppuna kahden yrittäjän kanssa mikä merkitys on sillä että yrittäjä näkyy esim. nettisivuilla nimellä ja kuvalla.
Minun mielipiteeni on että suuri.
Yksi kompastuskivi tässä kuitenkin on jonka olen kokenut työurani aikana muutamassakin paikassa.
Mikäli yritys henkilöityy liikaa yrittäjään, mahdollisten tulevien työntekijöiden/tuuraajien tie saattaa olla kivinen. Jos kauppias on ainoa jota asiakkaat odottavat kertomaan uutuuksista,
se palvelemassa oleva palkollinen ohitetaan oikealta ja vasemmalta. Kysymyshän tässä on rooleista ja siitä puuttuuko kauppias selän takaa kaupantekoon vai ei.
Pahimpia tilanteita joita olen kokenut ja myös nähnyt, ovat sellaiset joissa myyjä tekee pitkän myyntityön ja kaupan päätöksen yhteydessä asiakas kysyy, onko kauppias paikalla/kauppias on aina palvellut
minua tai mikä on viimeinen hinta jonka kauppias antaa. Ja mikäli kauppias vielä ruokkii tätä kurvaamalla takavasemmalta ja lyö aina “satasen” myyjän hinnan alle.
Kerran todistin kun kodinelektroniikkamyyjä teki toistatuntia kauppaa isosta kodinkonepaketista ja myyjän laskettua kovan tarjouksen asiakas laukaisee kysymyksen ” onko kauppias paikalla, se on mun veljen serkun kaiman tuttu, ja se kuulemma antaa hyvän hinnan.”
No kauppiashan singahtaa paikalle lyö parisataa alle ja tekee kaupat omalle “nimelle” (=myyjä ei saa myyntityöstään provisiota)
Mutta kyllä, kauppiaan “brändi” on arvokas, sitä kannattaa kehittää kun muistaa vain ne työntekijät ja roolit.
Tsemppiä Katri kaupantekoon.
Saatanpa piipahtaa joku päivä vaikka morjenstamaan.
Mielelläni kuulisin ajatuksiasi lisää!!
Kiitos ja tervetuloa, kauppias onkin lähes aina itse paikalla. 🙂
Se on tosiaan myös mielenkiintoista miksi moni asiakas olettaa että meillä hintalapussa näkyvä hinta ei jostain syystä ole se lopullinen hinta. Mutta ehkä tästä aiheesta lisää sitten toisella kertaa…
Pienen yrityksen markkinointibudjetti on väkisinkin pieni.
Juuri siksi on järjellä ajateltuna välillä niin vaikeaa ymmärtää miksi monesti tämä pienikin budjetti törsätään huolettomasti toimimattomaan mainontaan.
Ehkä kysymys on samasta ilmiöstä mikä tapahtuu monelle ostos-tv:tä katsoessa: Haluamme uskoa, että ihmelaihdutuslääkkeitä on olemassa.
Laihduttaja ei laihdu yhtään sen paremmin vaikka ostaisi kalliimman kuntopyörän tai kalliimpia lisäravinteita. Joskus kannattaisi kenties investoida nämä rahat ennemmin henkilökohtaiseen kuntovalmentajaan.
Aivan sama ilmiö on myös yrityksien markkinoinnissa. Ensimmäiseksi kannattaisi hankkia tietoa ja osaamista siitä kuinka ylipäätään on mahdollista markkinoida tehokkaasti ja millä työkaluilla ja sitten vasta lähdetään hankkimaan, ei kalleimmat, vaan sopivimmat työkalut.